Voi pojat, häätyy kyllä sanoa että pitkän talven jälkeen ensimmäiset kilometrit bussin puikoissa tuntui makialta joskin jännittävältä. Jännityksen aiheutti heikentynyt fyysinen kondis ja sitä seurannut epäily ajokyvystä. Varovaisesti, mutta varmasti lähti bussi vaeltamaan pitkin Rovaniemen maisemia. Risteysalueilla oli hippasen jänskää kun kytkinkäden voimat eivät riittäneet painamaan kytkintä kuin puoleen väliin....mutta sehän riittää. Samalla piti yrittää räpeltää vilkkua päälle....äääh.
Samoilla tulilla pikku lenkkiä jatkettiin aina Kemiin saakka (120 km).
Tien päällä tuntui hyvältä kun ei hallintalaitteisiin tarvinnut koskea, joskin olkapäät ja käsivarret väsyivät kovasti matkan aikana ja 60 kilometrin jälkeen oli pakko stopata. Perille päästyäni mies oli niin sippi ettei saman vuorokauden aikana tarvinut kuvitellakkaan takaisin lähteä. Seuraavana päivänä pyhkäisin takaisin Rovaniemelle kahdella paussilla.
Kivaa oli, mutta liian työlästä ja turvatonta. Näin ollen pahin skenaario on osaltani käymässä toteen ja bussista luopuminen on tosiasia Talven maalausprojektin hedelmistä ja muista tuunailuista en nyt itse sitten tämän enempää pääse nauttimaan, mutta mielummin ex busskuski kuin vainaja sellainen.
Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia busanisti veljiä ja siskoja uskomattoman hienosta asenteesta bussiharrastusta kohtaan, sekä aitoa auttamisen halua toisia busanisteja kohtaan. Tästä kohtelusta olen minäkin päässyt nauttimaan.
Busaa tai ei, tulen aina olemaan busanisti. Tästä merkkinä kerhotakki, joka on ainoa takki mitä tulen pitämään kesät talvet aina hamaaseen loppuun saakka.
Roibusa kiittää ja kumartaa
Äärettömän ikävä homma, tuun Mikko käymään ehkä ens viikolla hopeaharmaalla siellä päin (säävaraus). Juommako kahavit jossaki pikku turinatuokion merkeissä.
TNT kirjoitti:Äärettömän ikävä homma, tuun Mikko käymään ehkä ens viikolla hopeaharmaalla siellä päin (säävaraus). Juommako kahavit jossaki pikku turinatuokion merkeissä.
Todellakin kurjaa luettavaa, mutta onneksi sinulla on vielä paljon hyviäkin asioita elämässä. Olethan osannut ottaa ilon irti elämässäsi, senhän osoittaa jo busanistiys. Moottoripyöräily ei ole se kaikkein tärkein, vaikka kuinka kivaa ja upeata onkin.
Eikäpä sinusta ex-busanistia tule vielä piitkään aikaan, kerran Busanisti aina Busanisti.
Täytyypä pistää ansioluetteloon yksi pitkä kaffeereissu lisää eli tulla käymään kesän aikana kylillä kaffeella, eihän se ole kuin karvan vaille 900 km sivu. Josko sitten kävis napapiirin shellillä sumpilla Roibusaa moikkaamassa, jos hälle soppii?
Täytyy vain katsoa sopiva viikonloppu ja lähtisiköhän muita mukaan?
Todellakin kurjaa luettavaa, mutta onneksi sinulla on vielä paljon hyviäkin asioita elämässä. Olethan osannut ottaa ilon irti elämässäsi, senhän osoittaa jo busanistiys. Moottoripyöräily ei ole se kaikkein tärkein, vaikka kuinka kivaa ja upeata onkin.
Eikäpä sinusta ex-busanistia tule vielä piitkään aikaan, kerran Busanisti aina Busanisti.
Täytyypä pistää ansioluetteloon yksi pitkä kaffeereissu lisää eli tulla käymään kesän aikana kylillä kaffeella, eihän se ole kuin karvan vaille 900 km sivu. Josko sitten kävis napapiirin shellillä sumpilla Roibusaa moikkaamassa, jos hälle soppii?
Täytyy vain katsoa sopiva viikonloppu ja lähtisiköhän muita mukaan?
Tsemppiä!!!!
Kiitti Esa. Näin soon, elämä on paljon muutakin kuin pyöräilyä mutta kirpaseehan se. Ja ei muutkuin sumpille koko sakki
Talven maalausprojektin hedelmistä ja muista tuunailuista en nyt itse sitten tämän enempää pääse nauttimaan, mutta mielummin ex busskuski kuin vainaja sellainen.
