Moottorin virittely mielessä - Kannattaako??

[PetriK]

Edellä meikäläisen antamat kaikki lukemat ovat samin autopajalta, ja jeepillä ajan kauramoottorit välillä perässä vedettävinä.

Virittely kannattaa aina... !

[Purkuosia.com]

Dynojet penkin softassa käytetään kerrointa 1.21.

Powerkingin penkissä käytetään kerrointa 1.3/1.4 (jompikumpi).

Näin ollen :

DYNOJET
163 HP x 1.21 = 197 HP (Dynojet tehoa).

POWERKING
163 HP x 1.4 = 228 HP (Powerking tehoa, sääkorjaimia ei käytetty ajossa, ne laskisivat jokusen kaakin).

Oisko kuitenkin Powerkingillä mennyt penkityksessä puurot ja jauhot sekaisin, mahdollista sekin lukuja katsoen. Powerkingin penkin saa myös näyttämään lukua 197 HP jos penkin omistajat niin haluavat.

Tuosta "salaisesta" kertoimesta lisää FactoryPro TrueHp sivuilla esimerkiksi



Edited By Kekkula on 1219151583

[107-1089231881]

Tuostahan voi päätellä sen , että et vielä osaa säätää ja ajaa 191hp tehokkaampaa pyörää . Mutta kyllähän ajat on pikkuhiljaa paranneet ja tuo 9.11 jo hyvä suoritus. Mutta se kasihan se varmaan tavoitteena.

Ja kerro kenen dynot näytti samalle kokoonpanolle 191 ja 226 , niin opitaan asiasta jotain uutta. Ja anna oma mielipiteesi , kumpi teholukema on mielestäsi lähempänä suomen dynojen keskimääräistä tasoa. Näin saataisiin vähän kalibroitua noita suomen dynoja.

Listaa vedoista:

Samin autopaja, dynostar 191 hp, kierrosluku rummulle 8000rpm

Selkami, dynostar 197hp, kierrosluku rummulle 4000rpm

Dyno-might, Dynojet 250i 197hp, kierrosluku mittaus puolalta
Sama kone uusilla nokilla/ pikku hieromisilla 209 hp

Bike Doctor, Dynojet 250i 198hp, kierrosluku mittaus puolalta.( valkkari 16/? mitsu, 0,5bar 197hp)

Powerking dynomec, 226hp, kierrosluku rummulle 4000rpm, cf 1,000 (vakio busa mitattiin pohjille tässä jarrussa, tulos 153hp)

Hmm.. useimpiin vetoihin löytyy laput, mutta kun ei toi galleria toimi niin ei saa näkyviin.

Aika lähellähän nuo dynotulokset eri penkeissä on tuota yhtä dynoa lukuunottamatta. Olisi hyvä saada noista muistakin penkeistä vakioBusan lukemia vertailun vuoksi.
Kävitkö muuten Valkkarilla vartilla tuolla 0.5barilla, sillä olisi ehkä jo korkean ysin saanut.

Jep Porissa ajoin valkkarilla alle kympin kolmannella vedolla aika 9,8? loparit 242 km/h

[tenhulttio]

Kannattaa kaivaa käsiin Vauhdin Maailma 5/2008.
Sieltä kolumni "max torque". Yhdelle aukeamalle kerättynä melko määrä tehomittauksen problematiikkaa.
Itte olen luottanut enemmän 1/4milen loppunopeuteen kun kerrottuun tehoon (muutama vuosi sitten kaikki puhu takapyörätehosta vaikka häviötkin oli mitattu). Turha kehua 200hp takarengastehoista jos loppunopeus on alle 230 (taikka oikeammin myös alle 240km/h).
Ei tuo loppunopeus tietenkään kerro mitään jos lähtö epäonnistuu, rengas ei toppaa taikka tietenki jossakin tehossa tulee raja, ainakin katurenkailla (300hp+).

[turboman]

...
Itte olen luottanut enemmän 1/4milen loppunopeuteen kun kerrottuun tehoon (muutama vuosi sitten kaikki puhu takapyörätehosta vaikka häviötkin oli mitattu). Turha kehua 200hp takarengastehoista jos loppunopeus on alle 230 (taikka oikeammin myös alle 240km/h)...
.

Kyllä tuollainen 250hp takapyörältä ja vartilla alle 240km/h on täysin mahdollista. Onhan noita aika monta esimerkkiäkin suomessa.
Tällainen saadaan , kun tehdään turbokatupyörä , jossa on keskikierroksilla huimasti tehoa. Tokihan tällainen on katuajoissa puhutteleva, kun sutii ja keulii joka vaihteella 5000rpm lähtien. Mutta vartin tuloksia tällaisella ei tahdo saada minkäänlaisia.
Jos turbopyörän suurin vääntö on 5000-5500 ja suurin teho 7000-7500 , niin se on todella kierrosherkkä alueella 5000-7000. Mutta tuon 7500 jälkeen se menee "tukkoon" ja kierrosherkkyys katoaa ja kone "puutuu". Eli tällaisessa koneessa tehokäyrä lähtee laskuun tuon 7500 jälkeen.
Ja siinä vaiheessa , kun tehokäyrä lähtee laskuun pakolämmöt lähtee nouseen. Tätä monesti yritetään korjata paksummalla seoksella ja tämä vielä lisää tuota kierrosherkkyyden katoamista.

Eli tuota vartin loppunopeutta ei voi pitää mittarina takarengastehoille kaikentyyppisissä moottoripyörissä.

Alla linkki kahdesta erityyppisestä gsxr1100 turbomoottorista. Toisella saa vartilla aikaan huonoja aikoja ja sulaneita mäntiä ja toisella taas hyviä aikasuorituksia.

http://i150.photobucket.com/albums....ace.jpg

[Purkuosia.com]

Lähes vakio K4 gsxr 1000 (vaimennin vaihdettu) tainnut kiskoa 9.5-9.6 aikoja ja loput jossain 240 nurkissa. Ajanut vakiomittaisena. Penkitetty ja säädetty navetassa jossa tulee PALJON LAHJAhevosia Yliluonnollinen vai mitä se Excel sanoo?

Mitään en mistään tiä, enkä osaa ajaakkaan.

Mutta noi kaikki hienot teoriat ja excelit ku ei toimi aina KÄYTÄNNÖSSÄ. Apua varmasti on ja hienoa että joku jaksaa syventyä.



Edited By Kekkula on 1219234212

[PetriK]

Massan ja hevosten suhde usein unohtuu kun puhutaan vartin loppunopeuksista. Kilogixeristä taitaa olla porattu kiloja pois, vaikkapa tekemällä reikiä runkoon tai vahaamalla vanteet hiilarin näköisellä pinnoitteella )

Mulla molemmat alle tonniset hevoset kulkevat niityllä ja trailerissa, vartilla ja mailin tapahtumissa ne jätän kotiin ja yritän bussilla kaasutella oikean käden ranneliikettä säätelemällä ettei sutisi koko matkaa.

Excel on kuitenkin aina oikeassa - jos ei ole niin vika on käyttäjässä tai microsoftissa ? Mulla se ei ole ollut väärässä vielä kertaakaan, joten olisiko vika sittenkin microsoftissa ? (EDIT - pää on kyllä todella kipeä kun pääsee keskustelemaan näin tieteellisellä tasolla, ehkä olisi vaan parempi taas välillä keskittyä tekemiseen eikä puhumiseen. Kausiluonteisesti vähän kumpaakin.)



Edited By PetriK on 1219235123

[Purkuosia.com]

Massan ja hevosten suhde usein unohtuu kun puhutaan vartin loppunopeuksista. Kilogixeristä taitaa olla porattu kiloja pois, vaikkapa tekemällä reikiä runkoon tai vahaamalla vanteet hiilarin näköisellä pinnoitteella )

Mulla molemmat alle tonniset hevoset kulkevat niityllä ja trailerissa, vartilla ja mailin tapahtumissa ne jätän kotiin ja yritän bussilla kaasutella oikean käden ranneliikettä säätelemällä ettei sutisi koko matkaa.

Excel on kuitenkin aina oikeassa - jos ei ole niin vika on käyttäjässä tai microsoftissa ? Mulla se ei ole ollut väärässä vielä kertaakaan, joten olisiko vika sittenkin microsoftissa ?

Tiedätkö mikä on K7 ja K4 mallin ero?

Yllämainitussa K4:ssa ei ole hiilikuitua, ei reikiä rungossa yms. Sillä ajetaan kadulla ja käydään joka vuosi Kontiossa.

Sekoitat nyt mopoja keskenään PetriK. Excel ei todellakaan ole oikeassa, pitää sulle tuoda mopo näytille ja vartin aikakortti?



Edited By Kekkula on 1219235120

[PetriK]

Sekoitat nyt mopoja keskenään PetriK. Excel ei todellakaan ole oikeassa, pitää sulle tuoda mopo näytille ja vartin aikakortti?

Mutta ainakin nyt molemmat tietävät tarkalleen mistä puhutaan

Tuleeko kuski myös näytille niin päästään mallintamaan excelissä koko kokonaisuus ? (Edit - Excel sanoo että esim. 60kg kuskilla ja 240km/t loppunopeudella gixxerin takarengasteho on 154 aitoa pollea. Eikö mene yhtään sen lujempaa ? Pitäisikö kuskia vaihtaa ?).



Edited By PetriK on 1219235476

[Purkuosia.com]

Aikaisemmissa posteissa mainittiin erilaisten tehohäviöiden mittaamisesta penkeissä. Hävikkien laskenta = ajanhukkaa.

Alla yhden spesialistin mielipide asiasta. Ite en ymmärrä mitää, eikä jaksa suuremmin kiinnostaa. Mutta ehkä jotain täällä kiinnostaa.

Does your software calculate driveline losses?

It can. But its "locked out" in the user version as it should be on all software because its of accademic interest only...
Its not possible to read drivetrain losses accurately.
Drivetrain losses are a mix of things.

1) free running load under no acceleration as driven by the drum for ex. - measures the losses that include oil drag (varies with speed and temp) bearing losses etc.

2) loaded during acceleration - measures much greater losses that include the above PLUS extra losses caused by additional loading on gear teeth, thrust bearings and heating action on gear oils caused by the high pressure addatives. This one varies only with "forward" load or torque.

3) run down losses - includes mostly 1.above. But is incorrect as the run down uses the mass of the roller to "push" the transmission. This causes losses in thrust bearings and gear teeth in the other direction which can be measurablky shown to be different and often markedly so. And more importantly it does not take into account 2. above! As there is no "load" other than the transmission itself. So the level measured is both too low and unlike the true losses. The true loss varies also with torque. And its different for different gearbox designs.

So if some "fudge factor" isnt included it looks like there is very little trasmission loss...

So its a waste of time.

[Purkuosia.com]

Sekoitat nyt mopoja keskenään PetriK. Excel ei todellakaan ole oikeassa, pitää sulle tuoda mopo näytille ja vartin aikakortti?

Mutta ainakin nyt molemmat tietävät tarkalleen mistä puhutaan

Tuleeko kuski myös näytille niin päästään mallintamaan excelissä koko kokonaisuus ?

K7:ssakaan ei ole reikiä rungossa. Sekin on nähtävillä, paikan ja ajan varmaan tiedät. Myin sen mopon kyseiselle herralle ja törmättiin tuossa kesällä. Oli pakko tarkastaa onko siinä reikiä rungossa, ei ollut.

Sen K4:n kuski painaa jotain 75 kg luokkaa.

[PetriK]

Sekoitat nyt mopoja keskenään PetriK. Excel ei todellakaan ole oikeassa, pitää sulle tuoda mopo näytille ja vartin aikakortti?

Mutta ainakin nyt molemmat tietävät tarkalleen mistä puhutaan

Tuleeko kuski myös näytille niin päästään mallintamaan excelissä koko kokonaisuus ?

K7:ssakaan ei ole reikiä rungossa. Sekin on nähtävillä, paikan ja ajan varmaan tiedät. Myin sen mopon kyseiselle herralle ja törmättiin tuossa kesällä. Oli pakko tarkastaa onko siinä reikiä rungossa, ei ollut.

Sen K4:n kuski painaa jotain 75 kg luokkaa.

Excel näyttää noin 160 takarengaspollea tuolla kuskin massalla. Paljonkos dyno näytti sille gixuttimelle ? Olisiko dyno-operaattori sitten väärässä jos microsoft on aina oikeassa ?

[Purkuosia.com]

Mutta ainakin nyt molemmat tietävät tarkalleen mistä puhutaan

Tuleeko kuski myös näytille niin päästään mallintamaan excelissä koko kokonaisuus ?

K7:ssakaan ei ole reikiä rungossa. Sekin on nähtävillä, paikan ja ajan varmaan tiedät. Myin sen mopon kyseiselle herralle ja törmättiin tuossa kesällä. Oli pakko tarkastaa onko siinä reikiä rungossa, ei ollut.

Sen K4:n kuski painaa jotain 75 kg luokkaa.

Excel näyttää noin 160 takarengaspollea tuolla kuskin massalla. Paljonkos dyno näytti sille gixuttimelle ? Olisiko dyno-operaattori sitten väärässä jos microsoft on aina oikeassa ?

160 HP gsxr 1000 k4:lle takapyörältä? eikös se ole aika paljon vakiolle?

Siihen se 15% hävikkejä lisää niin koneessahan on oltava aivan huimia lukuja.

Vai enkö nyt vain tajua?

[Purkuosia.com]

Kovin on mennyt teoreettiseksi mopoilu nykyään

Palaillaan ja soitellaan taas

[PetriK]

160 HP gsxr 1000 k4:lle takapyörältä? eikös se ole aika paljon vakiolle?

Siihen se 15% hävikkejä lisää niin koneessahan on oltava aivan huimia lukuja.

Vai enkö nyt vain tajua?

En mäkään tajua - mitään, lisäksi päätä särkee jo pelkkä ajatteleminenkin.

Mutta eikös moottoripyörä.org:ssa sanotakin aina että gixuttimessa on vakiona se 180pollea. Jos se onkin moottoripyora.org kirjoitukset jotka on oikeassa ja kaikki muut väärässä? Mä en usko magiaan - vaikka joskus teenkin taikatemppuja lastenkutsuilla.