Kekkula kirjoitti:160 HP gsxr 1000 k4:lle takapyörältä? eikös se ole aika paljon vakiolle?
Siihen se 15% hävikkejä lisää niin koneessahan on oltava aivan huimia lukuja.
Vai enkö nyt vain tajua?
En mäkään tajua - mitään, lisäksi päätä särkee jo pelkkä ajatteleminenkin.
Mutta eikös moottoripyörä.org:ssa sanotakin aina että gixuttimessa on vakiona se 180pollea. Jos se onkin moottoripyora.org kirjoitukset jotka on oikeassa ja kaikki muut väärässä? Mä en usko magiaan - vaikka joskus teenkin taikatemppuja lastenkutsuilla.
Niinpä, sinulla kun tietoa on niin kirjoita pieni stoori mikä on oikea takapyöräteho ja mikä oikea koneteho? Ja millaisilla laitteilla ne pystyy mittaamaan? miten kyseisissä laitteissa on todennettu oikeellisuus?
tenhulttio kirjoitti:Kannattaa kaivaa käsiin Vauhdin Maailma 5/2008.
Sieltä kolumni "max torque". Yhdelle aukeamalle kerättynä melko määrä tehomittauksen problematiikkaa.
Itte olen luottanut enemmän 1/4milen loppunopeuteen kun kerrottuun tehoon (muutama vuosi sitten kaikki puhu takapyörätehosta vaikka häviötkin oli mitattu). Turha kehua 200hp takarengastehoista jos loppunopeus on alle 230 (taikka oikeammin myös alle 240km/h).
Ei tuo loppunopeus tietenkään kerro mitään jos lähtö epäonnistuu, rengas ei toppaa taikka tietenki jossakin tehossa tulee raja, ainakin katurenkailla (300hp+).
Yllä sanotaan jotta alle 200 HP tehoilla ei pääse 240 km/h loppunopeuteen...
tenhulttio kirjoitti:Kannattaa kaivaa käsiin Vauhdin Maailma 5/2008.
Sieltä kolumni "max torque". Yhdelle aukeamalle kerättynä melko määrä tehomittauksen problematiikkaa.
Itte olen luottanut enemmän 1/4milen loppunopeuteen kun kerrottuun tehoon (muutama vuosi sitten kaikki puhu takapyörätehosta vaikka häviötkin oli mitattu). Turha kehua 200hp takarengastehoista jos loppunopeus on alle 230 (taikka oikeammin myös alle 240km/h).
Ei tuo loppunopeus tietenkään kerro mitään jos lähtö epäonnistuu, rengas ei toppaa taikka tietenki jossakin tehossa tulee raja, ainakin katurenkailla (300hp+).
Yllä sanotaan jotta alle 200 HP tehoilla ei pääse 240 km/h loppunopeuteen...
Kuinka se nyt on?
Lukaseppas tarkemmin.
Siellä sanotaan että jos on 200 heppaa tai enemmän mutta silti loparit on alle 240km/h niin ehkä hepoja ei olekaan 200.
Omalla malmikasalla 185hp (kampiakseli) saa 229-231km/h. Ja aerodynamiikkaa hoitelee mittaristo, painoa ~240-250kg + kuski.
Niinpä - mutuahan tämä kaikki on, vain mielipiteitä ei faktoja, koska eri paikoista tulee erilaista faktaa. Mutta kyllähän luetun perusteella gixuttimen putki ainakin sen kymmenen hevosta tuo lisää - joka pojalle ja tytölle...
Yksi muistikuva mulla kyllä gixuttimista ja dynosta on, niiden sekä useimpien muidenkin "pienempien mopojen" mitattu tehohävikki on vain noin 9% luokkaa - taitaa olla pienemmät pyörivät massat ja vastukset. Jos tämä tieto sitten helpottaisi tuskaa ? (Muistan kun katselin kerran auki olevaa gixuttimen konetta bussin koneen vieressä ja kyllä se näytti pieneltä, muuten ihan kuin bussi mutta kaikki on melkein puolet pienempää)
Mulla taas pyörii tähdet silmissä... taidan nyt keskittyä hetkeksi ulkoilmasta nauttimiseen ennen kuin taivas tummenee taas.
Kirjaa vaikka lyhyt lista ranskalaisilla viivoilla (ei mene liian tieteelliseksi) mitä vaaditaan jotta voidaan sanoa teholukeman olevan ns. oikea ja millaisen penkin se vaatii? mitä korjaimia? jarru vai inertia? moottoripenkki?
Tuossa yllä alkaisi olla jo avaimet epätietoisuuden poistamiseksi. MP-Maailman testikään ei oikein tainnut täälläkin vallitsevaa epätietoisuutta ratkaista.
PetriK kirjoitti:Niinpä - mutuahan tämä kaikki on, vain mielipiteitä ei faktoja, koska eri paikoista tulee erilaista faktaa.
Minkä merkkinen penkki sinulla on PetriK?
Mitä se näyttää esim. tuollaiselle putkivirisellä gsxr 1000 k4 (2004) mallille?
Näyttääkö se mielestäsi oikeita HP lukuja?
Eihän mulla mitään omaa penkkiä ole, mutta samin autopaja on muutaman kilometrin päässä joten siellä tulee välillä vietettyä aikaa (esim. oma vaihteistoremontti tuli tehtyä siellä tallissa). Siinä penkissä K7 slipareilla antaa yhdessä lapussa noin 173hp "moottoritehoa" - muita dynokäyriä mulla ei ole täällä kotona. Koska kyseinen penkki mittaa tuon tehohävikin kytkimeen saakka vedon päätyttyä niin tuo tehohävikki kertoo mm. pyörien välillä eroja renkaista, ketjuista, välitysten tuomista eroista ja monesta muustakin asiasta. Siis se että millä vaihteella tuon vedon tekee tuntuu vaikuttavan takarengastehoon, mutta tehohävikin laskennan kautta erot eliminoituvat. Samoin eri välityksillä tulee erilaisia takarengastehoja, mutta niidenkin erot saadaan eliminoitua tuolla tehohävikin mittaamisella. Lisäksi penkissä on mahdollisuus ajaa sähköjarrua vasten ns. stepped up vetoja jolloin massan kiihtyvyys eliminoidaan, mutta se on aika kovaa rasitusta moottorille ja eipä juuri tule harrastettua. Vielä kun penkin sähköjarru toimii reilusti yli 400 kaakin (muistaakseni valmistaja kävi sen kalibroimassa paikan päällä 450rwhp) takarengastehoille, niin siellä näkee säädettävän näitä tehokkaampiakin kisapyöriä ja saa sitä kautta referenssiä.
Oikeista tai vääristä luvuista en tiedä ... mulle riittää se että mitä oma ja muutamat muut moottorit tuottaa takarengas ja "moottoritehoa" muihin nähden. Ja kun muutamalla bussilla kaasuilla ollaan samoilla tehoilla turbojen kanssa niin koko homma pistää miettimään että miten turboista saisi enemmän tehoa.
sanat menee väärään järjestykseen helposti 
kuten pilkut ja pisteet, niiden viilailu nostaa aina karvat pystyy.
